englogosmall.gif (1552 bytes)
Päijänne-Kymijoki Projekti
   

 

Organisaatio
Raportit ja julkaisut

Päijänteen ja Kymijoen säännöstelyn kehittämisseminaarin kysely 2.6.1999!

Kyselylomake ja online-tulokset eri vastaajaryhmittäin: www.opinion.hut.fi/paijanne
Katso myös suosituksia kuvailevat posterit


Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen kehittämisselvitysten seurantaryhmän tiedote (2.6.1999)

SUOSITUKSET PÄIJÄNTEEN JA KONNIVESI-RUOTSALAISEN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEKSI VALMISTUMASSA

Vuosina 1995-1999 toteutettujen Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen kehittämisselvitysten perusteella esitetään suosituksia, joilla pyritään vähentämään säännöstelyjen haitallisia vaikutuksia vesi- ja rantaluontoon sekä virkistyskäyttöön ja lisäämään vesistön virkistyskäyttäjien tyytyväisyyttä säännöstelyjen käyttöön ja hoitoon. Suosituksia on esitetty vedenkorkeuksille, juoksutuksille, kalakantojen hoidolle, kunnostustoimenpiteille, tiedottamiselle ja seurannalle. Säännöstelyjä pyritään jatkossa kehittämään nykyistä monitavoitteisemmiksi, joustavammiksi ja avoimemmiksi. Suositusten toteuttaminen ei lisää tulvariskiä näillä järvillä eikä alapuolisessa vesistössä. Suositusten toteuttaminen edellyttää nykyisten säännöstelylupien tarkistamista eräiltä osin.

Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksessä on kevään kuluessa vertailtu useita erilaisia säännöstelyvaihtoehtoja. Tavoitteena on ollut löytää sellainen säännöstelykäytäntö, joka

- vähentäisi Päijänteellä ruovikoiden määrää ja suojaisten lahtien umpeenkasvua,

- parantaisi Päijänteellä erityisesti hauen luonnonvaraista lisääntymistä,

- vähentäisi Päijänteellä virkistyskäytölle sopimattomia vedenkorkeuksia,

- ei vaikeuttaisi virkistyskäyttöä eikä heikentäisi vesiluonnon tilaa Kymijoella

- ei lisäisi tulvariskiä Päijänteellä eikä Kymijoella,

- ei aiheuttaisi merkittäviä voimataloudellisia menetyksiä.

Vaihtoehtojen vertailusta saatujen tulosten perusteella on todettu, että kaikkien edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen samanaikaisesti sekä Päijänteellä että alapuolisessa vesistössä on erittäin vaikeaa ja useina vuosina mahdotonta. Tästä syystä säännöstelysuositukset on laadittu sellaisiksi, että ne ottavat joustavasti huomioon erilaiset vesivuodet. Nykyistä säännöstelykäytäntöä on mahdollista parantaa erityisesti tavanomaista kuivempina vuosina. Tavanomaista märempinä vuosina mahdollisuudet nykykäytännöstä poikkeavaan säännöstelyyn ovat vähäiset. Päijänteen säännöstelyn kehittämismahdollisuuksia parantaisi Iitin Pyhäjärven lainvoimaisen uuden säännöstelysuunnitelman toteuttaminen, Kalkkisten luonnonkosken kunnostaminen ja Kymijoen alaosan virtaamajaon muuttaminen.

Päijänteen vedenkorkeuksille esitetyillä suosituksilla vaikutetaan voimakkaimmin tavanomaista kuivempien vuosien vedenkorkeuksiin: vedenkorkeudet nousevat kaikkina vuodenaikoina. Muutos nykykäytäntöön on enimmillään noin 20 cm. Tavanomaisina vuosina vedenkorkeudet ovat syksyisin 5-10 cm korkeammalla ja keväisin Päijänteen vedenkorkeus voi nousta nykyistä hieman nopeammin virkistyskäytölle hyvälle korkeudelle. Suosituksilla ei juurikaan vaikuteta märkien vuosien säännöstelykäytäntöön. Maksimaalisen juoksutusmuutoksen lisäämisellä voi kuitenkin joissakin tulvatilanteissa olla ylimpiä vedenkorkeuksia alentava vaikutus. Kevään vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuuksia vähentää tulvariskin kasvu alapuolisessa vesistössä ja voimataloudelle aiheutuvat menetykset mm. voimalaitosten ohijuoksutusten lisääntymisen vuoksi.

Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kehittämisessä keskeisenä tavoitteena on ollut haitallisten virtausolosuhteiden vähentäminen, järven ylimmän rantavyöhykkeen laajuuden ja monimuotoisuuden sekä kalojen luonnonvaraisen lisääntymisen parantaminen. Suosituksena esitetään kevään säännöstelykäytännön muuttamista nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi, joustavammaksi ja luonnonmukaisemmaksi. Vedenkorkeuden laskua kevättalvella olisi mahdollista joinakin vuosina pienentää nykyisestä 60 cm:stä 30 cm:iin, kevään vedenkorkeuksien noston aloitusajankohtaa suositetaan aikaistettavaksi sitomalla noston ajankohta almanakan sijasta kevään etenemiseen. Veden laadun ja pyydysten likaantumisen kannalta haitallisia virtaustilanteita vähennetään välttämällä liian nopeita juoksutusmuutoksia ja hidastamalla vedenpinnan nostoa keväällä. Vesi- ja rantaluonnolle haitallisia kesän tasaisia vedenkorkeuksia ei ole juurikaan mahdollista muuttaa vaikeuttamatta virkistyskäyttöä loivilla rannoilla ja lisäämättä rehevien lahtien kasvittumista. Mahdollisuuksista alentaa vedenpintaa kesällä 10-15 cm tehdään kuitenkin myöhemmin täydentäviä selvityksiä. Suositukset eivät lisää tulvariskiä Konnivesi-Ruotsalaisella eivätkä alapuolisessa vesistössä.

Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen tuloksista ja suosituksista tiedotetaan laajemmin keskiviikkona 2.6.1999 Lahdessa järjestettävässä seminaarissa.

Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen kehittämisselvitykset on tehty säännöstelyjen luvan haltijan (maa- ja metsätalousministeriö), viranomaisten, säännöstelystä hyötyvien ja haitoista kärsivien tahojen ja tutkijoiden yhteistyönä. Selvitystöiden kustannukset ovat olleet noin 5 miljoonaa markkaa.


Lisätietoja:

Seurantaryhmän puheenjohtaja:

Heikki Teräsvirta, Etelä-Savon ympäristökeskus, puh: 015-1913330, 0400-752171

Seurantaryhmän sihteeri:

Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus, puh: 09-40300516, 0400-469450

 

Päijänne-Kymijoki Projekti Kuvakokoelma Arvopuuhaastattelut Säännöstelyvaihtoehdot Vaikutukset Tutkimustuloksia

Alkusivu - Main page